Still alive mate

Hengissä ollaan! Järkyttävää miten nopeasti aika kuluu kun sitä ei ajattele. Viimeisestä postauksesta on iäisyys ja se on lähes kokonaan tämän netin hidastelun syytä. Minulla oli jo kaksin kappalein postauksia valmiina mutta eihän ne ikinä tänne asti päässeet. Olen nyt viimeisen kuukauden aikana tehnyt töitä ihan tajuttomalla tahdilla. Niin paljon että kun viikko sitten käytiin outlet-kylässä Brisbanen lentokentällä, sain jättimäisen paniikkikohtauksen. En ole aiemmin saanut sellaista mutta onneksi en ollut reissussa yksin.

Muistin blogini olemassaolon tänään kun olin perheen pojan kanssa baptistikirkolla kotikouluryhmäläisten kanssa ja mietin kuinka tämä on kuudes ja viimeinen kerta kun näen näitä ihmisiä. Tosiaan kevätloman (lokakuu) jälkeen kotikoululaisten lukujärjestys muuttui ja pääsin tutustumaan ihanaan ryhmään Caloundran lähellä sijaitsevassa Kawanassa. Aamun tuntien jälkeen suuntasimme aina Kawanan kirjaston leikkipuistoon piknikille ja opin paljon australialaisesta koulusysteemistä ja miksi niin moni on kotikoulussa. Sain myös polttavia puremia tulimuurahaisilta ja jokainen purema tuntui kuin tuli olisi polttanut suonissa ja lihaksissa. Silti nautin jokaisesta hetkestä nuiden sydämmellisten ihmisten seurassa.

Olen oppinut myös laitesukelluksen nyt kunnolla ja kävin myös ensiapukoulutuksen. Hieman erillainen kuin Suomessa. Täällä käytiin läpi yleisimpiä käärmeitä ja kuinka tappavan piston jälkeen tulisi menetellä. Ensiapuopettajan vaimo oli ruotsalainen ja ihan puskista rupesi puhumaan mulle ruotsia. Olen kertonut siis tälle perheelle että asun rajalla ja että olen opiskellut 6 vuotta ruotsinkieltä... no siinäpä sitten olin kipsissä ja lausuin ruotsia päin metsää. Hejsan jag heter Miia och jag kommer från stupidlandia.

Viime perjantaina järjestettiin kotona kunnon BBQ-bileet kun näiden perhetutut tuli Floridasta kylään. Syötiin omien lampaiden, naudan ja possun lihaa. Jotenkin eri fiilis oli syödä niitä kun tiesi miten onnelliset elämät niillä oli takana. Ihan eri tuntu kuin Suomen liha joka tulee muovipaketissa ja alkuperästä eikä eläimestä ole oikein mitään muuta tietoa kuin että se on naudan lihaa. Lisäks mulle tuli kutsu Floridaan joten pitää kai se lunastaa jossain lähitulevaisuudessa!

Kolmen päivän kuluttua lähdenkin sitten roadtripille kohti Sydneytä ja siitä reissusta saattekin varmaan kuulla sitten myöhemmin lisää. Laitan myös kuvat myöhemmin sillä en jaksa taistella nyt tuntia pelkkien kuvien takia. Tää oli nyt vähän tällanen pikainen kuulumisen lähettäminen ettei tää mun blogihomma ihan kuivuis kasaan. Sorry mate!

Kuulumisia..

Oon pitänyt pientä taukoa kirjoittelusta koska musta tuntu että kerran viikossa on liikaa. Mutta aika Australiassa menee todella nopeaa; en ole vieläkään tavannut perhetuttuja Brisbanessa vaikka on pitänyt ja vaikka olen sielläpäin pyörinyt. Lisäksi netti täällä on todella surkea, joten olen onnekas jos tämäkään kirjoitus menee perille loppujen lopuksi. Olen kuitenkin onnellinen, sillä sain vihdoin käyttöön kunnon adapterin jolla ladata mun läppäri!

Viime kirjoituksen jälkeen olen mm. roadtrippaillu pariin otteeseen ympäri Queenslandia, opetellut surffaamaan, patikoinut sademetsässä, käynyt treffeillä, juhlinut, tehnyt työtä niska limassa... ja nauttinut jokaisesta hetkestä! Vaikka koti-ikävä on yllättänyt välillä Suomimusaa kuunnellessa ja Uutta Päivää kattellessa.

 

 

 

Käytiin perheen kanssa pari viikkoa takaperin isänpäivän kunniaksi surffaileen aalloilla ja viettään laatuaikaa koko perheen kesken rannalla. Neljän tunnin surffailun jälkeen haettiin perus rantalounas eli kaks pussillista ranskalaisia, jonka jälkeen jatkettiin matkaa sademetsään jonka nimeä en muista. Näytin kuulemma surffarille, mutta kaikki selfiet tuolta päivältä näyttää mun palaneen nenän ja niitä kuvia en halua julkaista netissä..

Päätin eräs kaunis päivä lähteä omalle lomalle joten roadtrippailin Somerset Domille ja siitä eteenpäin Eskiin, nukuin yhden yön autossa Eskissä ja palasin kotiin. Voin sanoa, että paras päätös sitten Austraaliaan lähdön jälkeen. Päästin sisäiset ääneni valloille, sammutin radion ja nautin maisemista samalla kun pohdin syntyjä syviä. Siinä samalla myös oppii itsestään ja saa mielihyvää ajatuksesta, että olen tällä hetkellä omien tekojeni ansiosta toisella puolella maapalloa, ajan yksin autoa väärällä kaistalla ja syön Australialaista lihapiirakkaa..

Leipomuksia.. alan tottua Aussilaisiin ruokailutottumuksiin, nutellaan aamupalalla jne. Mun pullat ei ollu täällä pullia vaan ne oli skonsseja, joiden väliin laitettiin hilloa ja pähkinävoita.. Oon leiponu mm. porkkanamuffinsseja, maistanu ja rakastunu pumpkinsoupiin (en just nyt muista mikä pumpkin on suomeks, kokoajan tulee mieleen vaan persikka), sitruunakakku ja skonssit. Lisäks yritin tehdä marenkeja mutta ne epäonnistu ja sain myös uunilta vastauksen mun marenkeihin. Tai en tiedä oliko se vastaus marenkeihin vai ennustus lehmän kuolemasta mutta eniveis, todella pelottava hahmo!

Viikko sitten biletettiin perheen pojan kavereiden kanssa. Löysin BWS:stä (Beer Wines Spirits) Finlandia-vodkaa ja ei varmaan tarvitse mainita enempää koko illasta. Mutta hauskaa oli ja illan randomein juttu oli kun täysin Australialainen kaveri alko puhuun mulle ruotsia. Olin niin häkeltyny että meni hetki ennen kuin pystyin vastaamaan sille mitään ruotsinkielellä... Eilen nautittiin tyttöjen kanssa viinistä altaalla, otettiin vähän arskaa (mun jalat ei oikeesti oo enää noin valkoset!!) ja kalastettiin kuolleet rotat pois altaasta.....

Pääsin myös kokeilemaan reppureissaajan arkea ja poimin puolipäivää mansikoita auringon paisteessa. Ei kuitenkaan ollut hullumpaa tuollaisten pyörähökkeileiden kanssa!

Mutta kuten sanoin, työtäkin on tehty kaiken huvittelun lomassa ja voin oikeasti sanoa ettei ole mikään helppo homma kerätä hevosen kakkaa laitumelta kottikärryihin kun lämpöasteita on n. 34.. annetaan kuvan puhua puolestaan:

Mutta jees, Australia on mulle hyvä ja kaikki on hyvin! Älköötte olko huolissaan! Olkaa huolissaan vaan siitä millasen eläinlauman kerään ku tuun Suomeen koska en tiiä miten voin enää elää ilman näitä lintuja ja minipossuja ja heppoja..

I'm freeeeeeeeeee. Like an ocean. Like a bird. Nothing can take my freedom from me.

Everyone dies but not everyone lives

Hola amigos! Äsken mulla oli pää täynnä ideoita mitä kirjotan ja nyt kun katon tätä valkosta ruutua niin ajatukset hiljeni.. Okei. Mulla on ollu hyvä viikko. Viime viikonloppuna käytiin Suomityttöjen kanssa juhlimassa Valleyssä. Aloteltiin sushiravintolan takaosassa, juotiin muutamat lisää ilmasissa pystäreissä ja lopulta jatkettiin yökerhoon the METtiin. Maksettiin 20$ sisään mutta oli kyllä koko rahan arvosta. Paikassa soitti kansainvälisesti tunnettu dj ja jotenkin koko fiilis isosta citystä ja bilettävistä ihmisistä oli ihan huippua. Menin ihan sekasin ja reivattiin myöhään aamuyöhön ja oltiin nukkumassa Sussulla joskus kuuden ja seiskan välissä. Osasyy myöhäiseen kotiutumiseen oli kun missattiin pari bussipysäkkiä ja pienessä pyörteessä yritettiin kipittää oikealle talolle.

Alkuviikosta käytiin Gemman kanssa Mooloolaba Beachilla. Sellanen ihana lomarantakylä lähellä paikkaa jossa Steve Irwin, Krokotiilimies, asui. Käytiin haukkaamassa tacolautaset ja jäätelöt, istuskeltiin rannalla ja nautittiin lämmöstä. 

Mun työtehtäviin täällä kuuluu mm. leipominen joka päivä. Leivoin toista kertaa elämässäni karjalanpiirakoita. Ruisjauhojen etsiminen tuotti päänvaivaa mutta löysin lopulta jauhosekoituksen jossa oli 18% ruista. 

Tein kahvikakkua ekaa kertaa elämässäni. Alla koko episodi kuvina:

1. Otin kakun ulos uunista, näytti hyvälle ja kypsälle

2. Kaadoin kakun tarjottimelle aka lautaselle

3. Tungin raakaa puolivalmista taikinaa kuppikakkumuotteihin ja laitoin takas uuniin

4. Tein uuden kakun

Perjantaina lähdettiin roadtripille Noosaan mun nyrkkeilytunnin jälkeen. Mun auton jarruvalot oli palanu joten jouduttiin pysähtymään huoltoasemalle korjaamaan tilnne. Noosaan kun päästiin, lähdettiin patikoimaan loputtoman tuntuinen matka. Olin aika loppu nyrkkeilytunnin jäljiltä mutta energia palas muhun ku näin ekan valaan! Tärisin kun tajusin että mustavalkonen paatti ei ollukkaan paatti vaan ihka oikea elävä vesipeto! Näin myös villikoalan, perheen äiti sanoi ettei ole nähnyt kuin kaksi elämänsä aikana luonnossa.

>Lohileipä ruisleivällä!!!!!

>Kahden tunnin patikoiminen läpsyköissä ja Miian varpaanvälit kiittää

Tänään sain päättää meenkö porukan mukaan vesiskoottereilla ajamaan vai nautinko sunnuntaista rauhallisesti. Päätin lähteä Brisbaneen Suomityttöjä moikkaamaan ja päätös oli perfecto! Saatiin kaks uutta tytsyä meijän porukkaan ja tuntuu ku oisin tuntenu nämä tytöt jo vuosia.

 Mentiin piknikkeileen Southbankille mansikoiden ja muiden herkkujen kera, juoruiltiin ja otettiin vähän aurinkoa. Kun kyllästyttiin makoiluun jatkettiin matkaa backpackerbaariin jossa oli Brasiliabileet menossa ja paikka oli täynnä porukkaa. Siellä oli myös joku jätkä kameran kanssa ja pelleiltiin vähän kameran edessä kunnes huomasin miehen jonka kädessä on mikrofoni ja jossa lukee "Brazil TV". Sukelsin pikkusen nopeaa pois tilanteesta. Kun ei jaksettu olla siinä väentungoksessa, siirryttiin naapuribaariin ja maistoin aussiolutta. Pahaa se on täälläkin.

Jotenkin nyt kun viisi viikkoa on kulunut täällä Australiassa voi jo vähän rentoutua ja nauttiakkin tästä ajasta. Ei tarvitse miettiä kokoajan tekeekö nyt jotain väärin, paikallista aksenttia kuuntelee nyt ilman että tarvii sen pari ekstrasekunttia käyttää jokaisen sanan ymmärtämiseen ja näistä farmityypeistä on tullu tosi läheisiä mulle. Perheen tyttökin tuli tänä aamuna halaamaan ensimmäisenä kun näki mut. Toisaalta nuo Suomitytöt on ollu mulle tosi tärkeä tukipilari sillä jotenkin taas muistaa ettei ole sen huonompi ihminen vaikkei ei lausu täydellistä englantia niin kuin englantia äidinkielekseen puhuvat. Tällä tilalla on nyt 4 farmityöläistä ja kolme niistä on Lontoosta. Vaikka ollaan kaikki kaukana kotoa ja ollaan Euroopasta, ei se silti tuo sellasta sidettä meidän välille. Välillä tajuaa ettei tyypit välillä tajua että englanti ei oo mun eka eikä toka kieli ja varsinkin aussiaksentilla lausuminen on mulle ihan uus juttu. 

Lähden mun synttäriviikolla Uusi-Seelanti-kierrokselle ja olen ihan täpinöissäni! Oh wanderlust.

Kaikki on siis hyvin, nautin mun ajasta täällä ja kohta saadaan aurinkoa kyllästymiseen asti!