maanantai 31. lokakuuta 2016

Roadtrip from Brisbane to Sydney


Auppariperheeni luokse tuli heidän Amerikan ystävänsä viikkoa ennen meidän roadtrippiä. Ennen sitä perheen äiti päätti, että koko tila pitää puunata parhaaseen kuntoonsa, talot siivota ja maalata ja kukat istutettava.




Kun odotetut vieraat saapuivat, arki oli yhtä juhlaa ja perheen jyrkästi ulospäin näkyvä stressi alkoi helpottaa. Kiertelimme näyttämässä jenkkiperheen pojalle paikkoja ympäri Brisbanea. Viimeisenä iltanani pidettiin minun läksiäiset jonne kutsuttiin perheen ystäviä ja sukulaisia. Grillailun ja itkujen lomassa olin myös helpottunut sillä tuleva roadtrip oli minulle loma jossa perheen isä esitteli paikkoja kuin henkilökohtainen opas. Tässä kuvia siitä viikosta ennen kuin selitän enemmän matkaan lähtemisestä:

Meduusa! En uskaltanut koskea mutta kuva piti saada!

 Mun koppero mäen päällä
 Lady
 Tuolileikkiä kanojen kanssa (high-tea-party)




 Manmade-laguuni keskellä Brisbanea



 Maailman rumin lintu
Lisää uutta perspektiiviä Brisbaneen.. kiinalaisten rakennuttama kappeli aivan maailmanympyrän alla.



 South Bankin markkinoiden keskellä kadun risteyksessä majaili tällainen patsas korkeuksissa.
 Typpijäätelöä.. tämän puljun jälkeisellä kuvalla todistettiin lasten kanssa myös huumekauppaa. Keskellä väenpaljoutta ihmisten loma-aikaan..



 Manmade laguunit yöaikaan
 Brisbane lookout

 Dusty. En voi olla ikävöimättä tätä herraa. Aivan uskomaton tyyppi.


Läksärit.. nyyh
Meidän inside-biisi. Breakfast at Tiffany's. Huikeeta hymistä tuota yömyöhään.

Aamulla ei ollut edes krapulaa, oli vain into ja itku; farmitytöille piti sanoa hyvästit siihen saakka että tulevat Saksaan Octoberfesteille, ja into kun vihdoin pääsee liikkeelle, ja askeleen lähemmäksi kotia.

 Kerrankin katkarapu ei tarkoita pientä..
 The big banana-statue Coffs Harbourilla



 Suklaapäällysteinen jääbansku. Ikeniin kävi kivasti kipiää ku ei tuota oikein voi imeskellä..
 Tää on paikka jossain Big Bananan ja South West Rockin välillä..
 South West Rock!





 Meidän hotelli South West Bankissa. Ihana toooodella vanha paikka. <3












 Vanha naisvankila. Tänne tuotiin Saksasta vangit. Australiaan. Saksasta..


 Harvinaisempi kenguru, ei yleensä tule noinkaan lähelle ihmistä kuulemma.

 Meidän keskiaikainen yöpymispaikka vuoristossa.







 Turistibongausta
 Suolakiven ihmettelyä, oikiasti siistiä! Ihan niinkuin ois kuu kädessä

Anthonyn kanssa tippukiviluolassa! Mun ihme ilmeet taas, oli pakko vähän sensuroida!

Ja matka jatkuu.. kohti Blue Mountainsia! (Siis mää en ymmärrä miks tää ei siirry vasempaan reunaan, anteeks vaan :D)

 




Aboriginaali maalineen kaikkineen!


 Seuraavan aamun aamupalaa, matkalla Sydneyyn



 Tässä vaiheessa pompin autossa malttamattomana koska siellä se on!!


 Marimekko heti Louis Vuittonin vieressä. Good job Marimekko!


 Täsä mää oon. Hirviä kuva mutta oisittepa nähny ne muut..


 Salted caramel smoothie. Oli taivaallista. Todella. Taivaallista.

 Manly beach ja pari muuta ihmistä mun lisäks..



 Illalliseks simpukoita. Nami!






Kuinka ilonen ihminen voi olla!


 Viimeisen illan kunniaksi Elephant Backbackerista 2 dollarin valkkaria motiin ja viimeisen illan kävelyretkelle...



Sydneyssä oli tuolloin valofestivaalit ja jouluun oli panostettu tässä kaupungissa pikkusen enemmän kuin Oulussa.
Viimeinen ilta Sydneyssä ja koko Australiassa!


Täytyy sanoa että vaikka tein töitä ihan hemmetin paljon enemmän kuin mitä alunperin oli tiedossa (mitä en uskaltanut kirjoittaa blogiin aiemmin koska tiesin perheen lukevan tätä sanasta sanaan ja käytiin läpi mun kirjoitukset joka ilta ettei niistä tule negatiivista sanottavaa), en olisi ikinä uskonut että mun psyyke kestää parhaimmillaan 6-20 päiviä. Silti rankkojen aikojen, farmityttöjen selkään puukottamisen ja monen monen muun takapakin jälkeen tiedän että olen kestänyt sen kuin aikuinen, hoitanut oman osuuteni nappiin ja kuitenkin saanut hienon kokemuksen Australiasta.

Toisinaan olen pohtinut sitä, että olisinko viihtynyt Australiassa pitempään, jos olisin valinnut normaalin kaupunkiperheen, mutta toisaalta taas en olisi saanut kaikkea tätä kokemusta mitä sain auttaessani sikaa synnyttämään tai auttaessa teurastajaa teurastamaan niitä.

Kannattaa lähteä Australiaan, tai minne vaan sun veri vetää. Voin sanoa että tulee ikimuistoinen matka ja sun elämänkatsomus laajentuu.

Seuraavaan postaukseen tuleekin ihan erilaista pontea kuin mitä tässä tähän mennessä. Siihen asti!

xx
Miia