Kreikka ja matka maailman toiselle puolelle

Jiiihaa, jetlagi on ottanut valtansa ja mun vatsa on sekasin. Kuulemma maksimissaan viikon kestää tää niin cant wait! Suurin osa Kreikan lomakuvista on järkkärissä ja ta-daa, jatkojohto ei sovi adapteriin eikä läppärin laturi joten kuvat jää nyt laittamatta koneelle. Mutta ei hätää, tilasin ebaysta palikan Nikoniin niin saan jatkossa lähetettyä kuvat suoraan padille. Laitan kuitenkin niitä kuvia tähän ipadin kameralla otettuna ja korvaan ne laadukkaammilla ja editoiduilla kuvilla kun Kiinan paketti saapuu! 

Oltiin siis viikko Kreikassa rakkaan ystäväni Jonnan kanssa. Kyseisen matkanhan varasin ennen tietoa Australiasta ja matka sattui kyllä täydelliseen saumaan Suomitöiden päättymisen ja Aussitöiden alkamisen väliin. Pieni rentoutuminen ja kesästä nauttiminen oli maailman parasta Suomen 15 asteisten kesäpäivien jälkeen.

Sininen meri, ihanat ihmiset, ihana ruoka ja 40 astetta hipova helle. Yöllä kadulla mies soittaa selloa samalla ku syöt maailman ihaninta jälkkäriä ja juttelet ravintolan omistajan kanssa Kreikan historiasta ja tämän hetkisestä tilanteesta. Todellakin nautin!

Seuraavassa ravintolassa Miiaaaah-kaupan edustalle kokoontuu meksikolaiset soittajat, just sellasta musiikkia mitä leffoissa näkee. Salaattia syödessä tajuaa vahingossa että oliivit on täällä hyviä ja se fetajuusto on pelkkää rakkautta. Toisessa kadunkulmassa nainen tarjoaa 7 eurolla kalojen ruokkimista jalanpohjilla. 

Semmottii! Sitten matkustettiin takasin Suomeen ja sanoin Jonskulle heippodeit ja jäin jännityksen kanssa nauttimaan vielä viimeisistä Suomihetkistä. Sain viime vuoden New Yorkin matkasta ansaituilla finnairpisteillä tilattua itselleni pääsyn Finnairin loungeen ja odotukset ylitty kyllä melkolailla. Pukumiehien kanssa siellä syötiin ilmaset aamupalat ja lounaat ja mukavat lepotuolit teki 9h odottamisesta hieman siedettävämmän. 

Lontooseen päästyäni haistoin tutun Lontoo-tuoksun. Jokanen maa tuoksuu erille ja olin jo ehtinyt unohtaa mille Britannia tuoksuu. Viimeisestä kerrasta (jos viime vuoden nopeaa koneen vaihtoa ei lasketa) oli kulunut jo 6 vuotta. Silloin vietin 3 viikkoa Torquayssa kielimatkaillen.

Pienen skypettelyn ja hulppean 5 tähden hotelliaamupalan jälkeen oli aika jatkaa matkaa.

Irak ja Abu Dhabi ikkunasta nähtynä. Irakiin en toivottavasti tuon lähemmäksi koskaan päädy mutta Abu dhabin autokulttuurin voisin tarkastaa myöhemmin. Hassua vaihtaa konetta tuolla ja jatkaa toiseen koneeseen samalla kun katsoo Fast&Furious seiskaa, joka on osaksi kuvattu tuolla.

Nyt kello on täällä vähän yli kymmenen ja odottelen skypekaveria Suomesta. Silmäpussit vaan kasvaa. Yhtään kengurua ei ole vielä nähty eikä yhtään ällötyksiä. Aussiaksentti vielä hämää ja välillä on todella vaikea tajuta nopeasta aussipuheesta mitään. Onneksi siihenkin tottuu varmasti piakkoin! Huomenna olis tarkoitus lähteä ekalle Brisbane-kierrokselle ja shoppailemaan vähän pikkusen. Lauantaina suunnitelmissa olis biitsitelttailua kahden lontoolaistytön ja kahden saksalaistytön sekä perheen vanhimman pojan kanssa. 

Ikävä tietysti on vähän Suomea, sillä hassua kuvitella miten kaukana sitä oikeasti on. Tornion ja Brisbanen välissä on semmoset 14500km. 

Skypekaveri ilmaantui! Seukki postauksessa onkin toivottavasti jo kuva mun ekasta kengurusta ja Brisbanesta. Muistakaahan myös että jos haluatta skypetellä niin lisätkää miiarasimus.

Pappadaduda pappapaduuda dapa!